Julkaisuvapaa heti
Metsälakia on pakko uudistaa ilmasto- ja ympäristökriisin pahenemisen myötä. 29.8. avautuva Rajat hakkuille -kansalaisaloite päivittää Suomen metsälakia siten, että metsien hakkuita rajoitetaan kestävälle tasolle, metsätalouden haittavaikutuksia vesistöihin minimoidaan ja luonnon monimuotoisuudesta pidetään huolta myös talousmetsissä. Kansalaisaloite huomioi myös metsänomistajat, joita tuetaan siirtymässä kestävään metsätalouteen.
Kesäkuun lopussa julkaistu ympäristöministeriön Ilmastovuosikertomus 2025 osoittaa, että metsien hiilinielu on riittämätön. Sen mukaan maankäyttösektori oli viime vuonna merkittävä päästölähde, ja Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vaikuttavia toimia.
Hakkuumäärät ovat kasvaneet 40 vuoden ajan tasaisesti. Tämä ilmenee Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Talousmetsien hakkuumäärille ei ole asetettu lainsäädännössä mitään rajoja. Suomen metsistä talouskäytössä on Luken mukaan jopa noin 90 prosenttia.
Ylisuuret hakkuumäärät johtavat luonnon monimuotoisuuden merkittävään heikentymiseen ja maankäyttösektorin hiilinielun pienenemiseen. Samalla suuri osa hakattavasta puustosta päätyy jalostusasteeltaan lyhytikäiseksi selluksi, jonka kansantaloudellinen merkitys on pieni.
Avohakkuut ovat yhä edelleen yleisin metsänkäytön tapa. Suomessa avohakataan vuosittain n. 200 000 jalkapallokentällistä (n. 140 000 ha) metsää, mikä tarkoittaa päivittäin keskimäärin 550 jalkapallokentällisen kokoisia avohakkuita. Sen lisäksi, että avohakkuut vapauttavat maaperästä hiiltä takaisin ilmakehään, ne tuhoavat kasvi- ja eliökunnan monimuotoisuutta. Tarvitaan jatkuvapeitteisen kasvatuksen osuuden merkittävää nostamista, mutta erityisesti kaikkia metsiä – myös avohakattuja – koskevia monimuotoisuutta suojaavia säännöksiä.
Metsät ovat avain Suomen luontokadon ratkaisemiseen, vesistöjen tilan parantamiseen ja oman osamme tekemiseen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.