Julkaisuvapaa heti
Metsät ovat aina olleet Suomen talouden tärkeä tukijalka. Nykyisellään ne ovat kuitenkin päästölähde liiallisten hakkuiden takia. Paheneva ilmasto- ja ympäristökriisi herättää kysymyksen: jos rajoitamme jo hiilidioksidipäästöjä päästökaupan keinoin onnistuneesti, miksi emme hyödyntäisi samantapaista käytäntöä hakkuissa? Tai miksi emme palkitsisi jatkuvapeitteistä kasvua harjoittavia metsänomistajia pääomaveron kevennyksillä?
Uusi Rajat hakkuille -kansalaisaloite on tieteelliseen tutkimukseen vankasti perustuva yritys uudistaa metsälainsäädäntöä siten, että metsien hakkuita rajoitetaan kestävälle tasolle, metsätalouden haittavaikutuksia vesistöihin minimoidaan, luonnon monimuotoisuudesta pidetään huolta myös talousmetsissä – ja että siirtymä tehdään reilusti.
Aloite avautuu allekirjoitettavaksi Suomen luonnon päivänä 29. elokuuta. Työryhmä järjestää tämän yhteydessä avaustapahtuman Helsingin Suvilahdessa, jossa ovat mukana mm. laulaja-lauluntekijä Tuure Kilpeläinen ja metsätieteiden emeritusprofessori Erkki Lähde.
”Kaikkien Rajat hakkuille -aloitteen sääntelykeinojen kerrotaan perustuvan tutkimusryhmien ja tiedepaneelien raportteihin ja tutkimuksiin. Niiden valossa tavoitteet vaikuttavat ymmärrettäviltä ja keinot hyvin perustelluilta.” (Kaleva 19.7.2026)
Miksi metsälainsäädäntöä pitää muuttaa?
Kesäkuun lopussa julkaistu ympäristöministeriön Ilmastovuosikertomus 2025 osoittaa, että metsien hiilinielu on riittämätön. Sen mukaan maankäyttösektori oli viime vuonna merkittävä päästölähde, ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vaikuttavia toimia.
Hakkuumäärät ovat kasvaneet 40 vuoden ajan tasaisesti. Tämä ilmenee Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Talousmetsien hakkuumäärille ei ole asetettu lainsäädännössä mitään rajoja. Suomen metsistä talouskäytössä on Luken mukaan jopa noin 90 prosenttia.
Ylisuuret hakkuumäärät johtavat luonnon monimuotoisuuden merkittävään heikentymiseen ja maankäyttösektorin hiilinielun pienenemiseen. Samalla suuri osa hakattavasta puustosta päätyy jalostusasteeltaan lyhytikäiseksi selluksi.
Metsät ovat avain Suomen luontokadon ratkaisemiseen, vesistöjen tilan parantamiseen ja oman osamme tekemiseen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Kolme tapaa tehdä metsätaloudesta kestävämpää
Rajat hakkuille -kansalaisaloite esittää maakuntakohtaisia hakkuukiintiöitä, monimuotoisuutta suojelevia metsienkäytön reunaehtoja ja taloudellisia ohjauskeinoja ekologiseen siirtymään. Sääntelykeinot esiteltynä tarkemmin tiedotteen lopussa.
Aloite perustaa sisältönsä tieteellisen tutkimukseen. Aloitteen laadintaa varten on tavattu lukuisia eri tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta sekä tiedepaneeleista. Kaikki sääntelykeinot perustuvat eri tutkimusryhmien ja tiedepaneelien raportteihin ja tutkimuksiin. Lisäksi on kuultu etujärjestöjä ja poliittisia puolueita.
Työryhmä aloitti aloitteen työstämisen elokuussa 2025, ja tavoitteena on ollut tehdä luonnonsuojeluvaikutuksiltaan kunnianhimoinen mutta poliittisesti relevantti lakikokonaisuus vankasti tutkimukseen nojaten.
Metsät voivat jatkossakin toimia yhtenä talouden tukijaloista, mutta niihin liittyvän taloudellisen toiminnan tulee muuttua kestäväksi. Metsäteollisuuden kestävyyden tukemisen ohella aloite turvaisi metsien muita ekosysteemipalveluja eli luonnosta saatavia aineettomia ja aineellisia palveluita sekä mahdollistaisi tulevaisuudessa nykyistä monipuolisemmin niistä saatavan taloudellisen hyödyn.
Aloitteen sääntelykeinot tiivistettynä
Aloitteen sääntelykeinot ovat:
- Maakuntakohtaiset hakkuukiintiöt, hakkuukiintiön osuudet ja hakkuukiintiön
osuuksien kauppaamisjärjestelmä. - Hakkuiden luvanvaraisuus.
- Ilmoitusvelvollisuus naapurille aiotusta uudistushakkuusta ja naapurin
kuulemisvelvollisuus. - Erityisen tärkeiden elinympäristöjen suojelun vahvistaminen, läpileikkaava
monimuotoisuuden suojelun periaate ja lain tarkoituksen täsmentäminen. - Ekologiset reunaehdot käsittelyalueella: suojavyöhykkeet sekä jatkuvapeitteisen
kasvatuksen vyöhykkeet vesistöihin ja suojelualueisiin, uudisojituskielto, puulajiston
monimuotoistamisvelvoite, järeys- ja ikävaatimukset, kokonaisvaltaisempi lintujen
pesintäajan hakkuukielto ja säästöpuun, lahopuun sekä kuolleen puun
vähimmäismäärävaatimukset. - Siirtymätuki jatkuvapeitteiseen kasvatukseen.
- Pääomatuloveron kevennys jatkuvapeitteiselle kasvatukselle turvemailla ja
kunnianhimoisten monimuotoisuustoimien sekä suojelun johdosta. - Maankäytön muutosmaksu.
- Pääomatulosta tehtävät vähennykset jatkuvapeitteiseen kasvatuksen
kannustamiseen. - Monimuotoisuusvalvonnan vahvistaminen.
Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2028 aikana.
Kansalaisaloite kattavine perusteluineen löytyy osoitteesta https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/17826
Julkistustilaisuus
Aloitteen avaustapahtuma järjestetään 29.8.2026 kulttuurikeskus Oranssilla Helsingin Suvilahdessa klo 15–19. Kyseessä on luonteeltaan rento tapahtuma, johon voi tulla ja mennä vapaasti. Aikataulu alla, lisää tietoa sosiaalisen median kanavistamme.
15.00 Ovet auki, tervetuloa!
16.00 Työryhmän puhe
17.30 Runoutta: Mari Haaksipuu
18.30 Musiikkia: Tuure Kilpeläinen