STT:n sivuilla 1.9.2026 julkaistussa Metsäammattilaisten Rajat hakkuille esittää täydellistä hakkuukieltoa koko maahan -tiedotteessa on harhaanjohtavia väitteitä Rajat hakkuille -kansalaisaloitteen sisällöstä.
Rajat hakkuille -kansalaisaloiteen tavoitteena on avata keskustelua metsien käytöstä. Kansalaisaloite ehdottaa lainsäädännön päivittämistä vastaamaan nykypäivän ympäristöön liittyviin vaatimuksiin ja tarpeisiin metsänomistajia ja koko metsäsektoria unohtamatta. Ymmärrämme metsäsektorin ja metsänomistajien huolet aloitteeseen liittyen, joten haluamme tässä vastineessa vastata julkisessa keskustelussa esitettyihin huoliin.
Viimeisimmän vuonna 2019 julkaistun lajien uhanalaisuusarvion mukaan kolmaosalle Suomessa uhanalaiseksi määritellylle lajille metsät ovat ensisijainen elinympäristö. Yli 600 lajin uhanalaistumiseen johtaneita keskeisimpiä syitä ovat nimenomaan metsätaloustoimet. Samaan aikaan, kun metsien lajisto uhanalaistuu, on Luonnonvarakeskus laskelmissaan (2025) arvioinut metsien hiilinielun romahtaneen. Maankäyttösektori on nykyisellään päästölähde, ja metsien hakkuilla on sektorin hiilinieluun ratkaiseva vaikutus. Vaikka metsät toimivat edelleen hiilinieluna, on nielujen taso romahtanut huomattavan alhaiselle tasolle. Yhdeksi syyksi hiilinielujen romahtamiselle on nimetty kasvaneet hakkuumäärät. Suomen metsien hiilinielujen romahtaminen tulee kalliiksi myös taloudellisesti, kun emme kykene vastaamaan EU:n asettamiin maankäyttösektorin hiilinielutavoitteisiin.
Aloitteessa esitämme maakuntakohtaisten hakkuukiintiöiden asettamista, joiden laadinnasta vastaisivat yhdessä maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Talousmetsien luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi ehdotamme hakkuumäärien pienentämisen lisäksi välttämättömien metsän olennaisten rakennepiirteiden säilyttämiseen ohjaavien säännösten kirjaamista lakiin. Näitä ovat muun muassa lahopuumäärän lisääminen, pienvesien suojavyöhykkeet ja metsälain 10 §:n erityisen tärkeiden elinympäristöjen suojelun vahvistaminen. Aloitteeseen kirjattu puuston ikä- ja järeysvaatimusten palauttaminen vahvistaisi metsien sekä puutuotteiden hiilivarastoja ja samalla turvaisi talousmetsien monimuotoisuutta tarjoten vanhaa ja järeää puustoa sitä tarvitseville lajeille. Lisäksi ikä- ja järeysvaatimukset toisivat lisää raaka-ainetta muunkin kuin selluteollisuuden käyttöön ja parantaisivat metsänomistajien ansaitsemaa tuottoa metsästä.
Metsäsertifiointi on hyvä keino metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi, mutta nykyisellään sertifiointi ei ole riittänyt turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuutta ja metsien moninaisia taloudellisia arvoja. Siksi ehdotamme talousmetsien monimuotoisuutta lisäävien toimien kirjaamista lakiin. PEFC-sertifioitua metsää on Suomessa reilu 80 prosenttia talouskäytössä olevasta metsästä. Vastaavasti FSC-sertifioitua metsää on vain reilu 10 prosenttia. Kriteeristöltään FSC-sertifikaattia voidaan kuitenkin pitää PEFC-sertifikaattia tiukempana.
Kansalaisloitteen tavoitteena ei ole heikentää metsänomistajien tuloja. Aloitteessa tarjoammekin laajasti mahdollisuuksia metsänomistajille. Ehdotamme mahdollisuutta jatkuvaan tuloon hakkuukiertojen välissä markkinaperusteisella hakkuukiintiökaupalla. Ehdotamme myös siiirtymätukea jatkuvapeitteiseen kasvatukseen sekä pääomatuloveron kevennystä turvemaiden jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta, vähimmäistason ylittävistä monimuotoisuustoimista ja metsän vapaaehtoisesta suojelusta.
Tunnistamme, että kestävä yhteiskunta tarvitsee puuteollisuutta ja -tuotteita, mutta nykyisenkaltainen alhaisen jalostuasteen puuteollisuus ei valitettavasti vastaa tähän tarpeeseen. Yksipuolinen selluun perustuva tuotantorakenne on kansantaloudellinen riski, eikä vastaa globaalien puutuotemarkkinoiden muutospaineeseen. Hakkuiden vähentämisellä, muiden ekosysteemipalveluiden vahvistamisella ja puun jalostusasteen nostolla luodaan työpaikkoja, siirretään metsien taloudellista arvoa pelkistä hakkuista myös muihin luontopalveluihin, luodaan innovaatioita ja mahdollistetaan kestävää metsätaloutta. Näin metsistä hyötyy monipuolisesti metsänomistajat, puuteollisuus, julkinen talous ja koko yhteiskunta.
Suomessa on yli 600 000 yksityistä metsänomistajaa. Tämän lisäksi suomalaiset omistavat metsää julkisten metsäomistusten kautta. Metsät ovat yhteiskunnallemme merkittävin luonnonvara ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehityksen näkökulmasta. Niiden sääntelyllä on siksi valtava merkitys ilmaston, luonnon, vesistöjen, talouden ja koko yhteiskunnan kannalta. Rajat hakkuille -kansalaisaloite tavoittelee monipuolisesti kestävää metsälainsäädäntöä ja Suomea, jossa metsään liittyvät moninaiset vaatimukset yhteensovitetaan luontoa ja ihmisiä kunnioittavalla tavalla.